Kaikilla meillä on unelmia. Erinäköisiä ja kokoisia. Moni unelma muuttuu matkan varrella mitättömäksi. Toiset unelmat pitävät meitä pystyssä. Joistakin tehdään totta. Se vaatii uskon lisäksi oikeita henkilöitä sekä paljon töitä ja antaumusta. Näin meidänkin unelmastamme tuli totta.
Olimme kukin tahoillamme tunteneet sydämissämme halun tehdä jotain omaa-pientä-kaunista-ja-hyvää tässä maailmassa. Vuosien ajan tapasimme kokoonpanolla Anni+Katja, Katja+Matun, Anni+Matun, ja viimeisimpänä hyvänä lisänä Raoul, pohtimaan olisiko meistä perustamaan oma järjestö auttamaan tarvitsevia. Halusimme tehdä konkreettisesti jotain köyhien ja vähäosaisten hyväksi. Kustakin tuntui, ettei se isojen hyväntekeväisyysjärjestöjen tukeminen tyydyttänyt omaa auttamishalua. Olimme Matunin kanssa, joka asustaa Intiassa Kalkutan kaupungissa, jutelleet vuonna 2008, että hän pitäisi silmät auki ja korvat höröllä, josko sopivaa aloituspaikkaa voimaannuttamistyön aloittamiseksi tulisi vastaan.
Päätös järjestön perustamisesta tehtiin Mumbaissa Huhtikuun alussa 2009, jolloin Anni, Raoul ja Katja istuivat Baristakahvilassa ja Matun puhelinlangan päässä Kalkutassa. Anni oli matkalla kotiin usean kuukauden Intianmatkaamisen jälkeen, Raoul ja Katja olivat juuri saapuneet Intiaan, jonne Raoul oli tullut suorittamaan työharjoitteluaan. Matunilta saimme tiedon, että hän oli löytänyt ainakin kaksi maalaiskylää Kalkutan lähistöltä, jonne kaikenlainen apu otettaisiin ilomielin vastaan. Siinä istuessamme yhdessä, pohdimme jo kaikkien mielessä valmiiksi päätettyä päätöstä – ryhtyisimmekö siihen? Olisimmeko valmiita ottamaan selvää byrokratiasta, miten kummassa se järjestö perustetaan? Kuinka me saataisiin tarpeeksi ystäviä ja sukulaisia mukaan tukemaan toimintaamme? Olisimmeko valmiita sitoutumaan aloittamaamme hyväntekeväisyystyöhön forever? Eihän sitä nyt voisi mennä ensin innolla aloittamaan jotain hienoa ja sitten todetakkin avunsaajille että ei me enää jaksetakkaan. Katsoimme toisiamme silmiin ja hymyilimme – kyllä, me tehdään se!