Terveisiä Länsi-Bengalista meidän koululta! Jälleen täällä, minä Niina. Saavuimme koululle illan suussa ja heti maanantaiaamusta pääsinkin kohtaamaan samat valloittavat hymyt ja iloiset tervehdykset, jotka tänne jäivät päättäessäni reilun kolmen kuukauden mittaisen sosionomiopintoihin kuuluneen työharjoitteluni koululla keväällä 2017.
Puolentoistavuoden jälkeen paluu koulullemme tuntui todella merkitykselliseltä. Oli huikean hieno tunne nähdä monia tuttuja kasvoja, sekä huomata kuinka lapset olivat venyneet pituutta, kasvaneet ja kehittyneet sitten edellisen vierailuni koulullamme. Vaikka paljon oli koululla säilynyt ennallaan, on myös toki muutoksia. Koulu on saanut uusia oppilaita ja mutta myös opettajia, osan taas jatkettua tietä toisaalle. Opettajana koulullamme on aloittanut neljä osa-aikaista opettajaa edellisen vuoden aikana.
Edellisen viikon puja juhlallisuudet, sekä kansalliset vapaapäivät toivat vaikutuksen kouluarkeen ja tämän viikon osalta lapsimäärään. Koululla oppitunnit kuitenkin järjestettiin tavalliseen tapaan, sillä pian on lähestymässä tärkeä kouluvuoden päätteen koejakso. Yhteissätuumin koululla onkin sovittu, että opettajat pitävät nämä vapaapäivät koejakson jälkeen. Näin halukkaille oppijoille voidaan tarjota opetusta ennen tärkeitä kokeita.
Ensimmäiset päivät täällä koulullamme ovat sujuneet hyvissä tunnelmissa ja edellisen vierailun suosikkileikki ’Kuka pelkää bengalin tiikeriä?’ muistui lapsilla mieleen ihan itsestään. ? Matkaa koulullemme tein tällä kertaa hitaampaa matkareittiä kulkien. Matkustin junalla halki Siperian ja samalla poiketen ympäröiviä maita. Olikin ilo kertoa lapsille näistä maista ja minkälaisia asioita näin matkaamisen aikana. Pohdimme heidän kanssaan esimerkiksi mistä päin maailmaa löytyy Kazakhstan ja kuinka jännää on, että Kiinassa ruoka syödään tikuilla.
Kouluviikkoon mahtui myös vanhempainilta. Vanhempainillassa käsiteltiin muun muassa edessä olevaa koejaksoa ja uusien oppilaiden aloittamista. Pian kouluvuoden päättyessä jaetaan koululla myös kaikille välitodistukset. Pienten opiskelijoidemme vanhempien tapaaminen oli molemmin puolin mukava kokemus ja hieno tilaisuus kuulla minkälaisia ajatuksia vanhemmilla on lapsien koulun käynnistä. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeä osa koulun toimintaa. Amander Eskul, Meidän koulu on koko merkityksessään meidän yhteinen koulumme.
Vielä on todettava, että kyllä kaiken tämän näkeminen kiteyttää sen kuinka pienillä teoilla tosiaan on merkitystä. Kaikki nämä koululaisemme saapuvat opintojen pariin jokaisena aamuna, he oppivat lukemaan, laskemaan ja kartuttavat tärkeitä tietoja ja taitoja, joita elämässä tarvitaan.
Oikeus koulutukseen ja opetukseen on lapselle kuuluva oikeus ja tärkeimpiä keinoja ehkäistäessä syrjäytymistä ja köyhyyttä. Koulutuksen tuottama tietotaito myös kasvattaa lapsen mahdollisuuksia suojautua vahvemmin eriarvoisuutta tuottavia rakenteita vastaan ja kasvattaa ylipäänsä valmiuksia pärjätä tulevaisuudessa.
Ole osa tarinaamme ja tule mukaan lahjoittajaksi, koulumme toiminnan mahdollistajaksi ja tukemaan lasten pääsyä koulutuksen!
Tekemäsi lahjoitus menee ilman hallintokuluja 100 % suoraan pienten oppijoiden hyväksi ja koulun toiminnan mahdollistamiseksi. Muun muassa 20 euron tuella on mahdollista tehdä koulutarvikehankintoja, kuten kouluvihkot ja kynät 75 oppilaalle ja 50 eurolla saadaan jo oppikirjat koko vuodeksi kymmenelle oppilaalle.
Tukesi pääset antamaan Canelipuu yhdistyksen pankkitilille:
FI88 5723 0220 2313 98
Sylin täydeltä terveisiä lähettäen,
Niina Vuolle